Keskiviikko-aamu alkaa yllättävän rauhallisissa tunnelmissa. Syön aamiaista tapani mukaan perheen kanssa ja siirryn sitten kylpyhuoneeseen suihkuun ja laittautumaan. Ihailen peilistä hetken uusinta tatuointiani rinnassa ja pohdin, minkälaisen ottaisin seuraavaksi.

"Joku tekstitatuointi olis jees...", pohdin ja tutkailen mahdollisia tatuoinninasettamispaikkoja. Vatsaan, ehkä? Tai korvan taakse.

Aamulla on niin paljon tehtävää etten edes ehdi jännittää keskustelua Kylen kanssa. Hän tulee hakemaan minut mustalla autollaan aivan kotini edustalta ja saan pikkusisaruksilta osakseni piikittelyä "seurustelusuhteestamme". Tiedättehän te pikkulapset, aina yhdistelemässä kaveruksetkin rakastuneiksi.

"Mistäs mä aloittaisin...", Kyle puhisee ja kääntelee rattia, vaikka tie onkin aika suora. "Ensiksi, mä haluun pyytää anteeksi Shanen käytöstä. Se on välillä aivan helvetin idiootti, eikä itse ees tajua sitä."

Nyökkään vastaanottavasti. "Mun on kyllä ihan pakko kysyä, että missä sä olit kun Melanie liehitteli Shanea?" kysyn kuitenkin varoen.

Kyle menee vaisuksi, mutta vastaa nopeasti: "Mä-mä olin aika hyvissä kuoseissa. Ja tää kuulostaa varmasti kamalalta, mutta tavallaan mä halusin, että muutkin huomaa, ettei Shane ehkä sovi sulle niin hyvin kuin sä kuvittelet... Sä oot mulle niin hyvä ystävä ja Shanen tuntien se olis satuttanu sua joko nyt tai sitten myöhemmin."

Alan vähitellen leppyä ja äkkiä keskustelemmekin parhaan ystäväni Kylen kanssa kaikesta maan ja taivaan väliltä. Juttelemme koulusta, Melanien juhlista ja rakkauselämästämme.

"Koko koulu pitää mua nyt varmasti jonain himouskollisena seksi-on-pyhä-asia -nunnana!" naurahdan kun Kyle kaartaa koulun parkkipaikalle.

"No se on aina parempi kuin koko kylän huora", Kyle keksii viitaten selvästi Melanieen. "En kyl voi ymmärtää, miten Shane suostui koskemaan sitä pissistä... Nyt Shanella onkin sitten varmaan kaikki mahdolliset seksitaudit."

"Hyi!" kiljahdan ja alamme tehdä lähtöä autosta.

Parkkipaikalla halaamme vielä ison kerran ystävyyden eleeksi. On ihanaa saada paras ystävä taas lähelle.

"Muuten", Kyle yhtäkkiä muistaa. "Mä pidän perjantaina bileet meillä, joten sä ja Leah ootte tervetulleita!"

"Bileet?" toistan hieman hämilläni. "Ihanaa! Mä oonkin kaivannut pientä piristystä. Mut tuleeko Shane sinne?"

"Ei, Shane lähtee viikonlopuks serkkujensa luo Beach Valleyhyn, joten ota ihan rennosti" Kyle kertoo ja rauhoittaa samalla mieleni.

"Mutta Melanie saattaa piipahtaa."

En sano vastalausetta, vaikka mieleni tekeekin, sillä en halua nyt riidellä Kylen kanssa. Meillä ei ole aavistustakaan, että koulun yläkerrasta meitä tuijottaa vakava ilme kasvoillaan Shane.

"Mitä noikin nyt tekee? Kylen piti olla mun puolella..." hän mutisee vihaisena ja kuulee koulun kellojen hälyttävän opiskelijat luokkiin.

Minulla on ensimmäinen tunti taidehistoriaa. Välillä kadun, että valitsin tämän kurssin, mutta toisaalta kuvaamataito on ihan kivaa. Tämä on taas niitä päiviä, jolloin kadun kurssivalintaani. Olen nimittäin istumajärjestyksessä entisen poikaystäväni Shanen vieressä.

"Ai sulla oli ihan pokkaa tulla istuu tähän mun viereen", tämä piikittelee rouva Cathburyn luennoidessa antiikin ajan taiteesta.

"Rouva Cathbury", keskeytän opettajan puheet ja hän kääntyy katsomaan minua. "Voinko mä vaihtaa paikkaa? En kestä tota megaääliötä."

Cathbury kuivaa kurkkuaan ja vastaa sitten tomera ilme kasvoillaan: "Eipäs nimitellä opiskelijatovereita. Ja ihmisten täytyy oppia sietämään niitäkin ihmisiä joista ei pidä, joten jatkakaamme taidehistorian tuntia ja jätetään moiset hömpötykset välitunnille."

Närkästyneenä päätän kuitenkin pitää mölyt mahassani. Tämähän se vielä puuttuisikin, että alkaisin tapella opettajan kanssa.

"Melanie oli ihan saatanan hyvä sängyssä", Shane jatkaa ärsyttämistään kuiskaten, mutta melko kovaan ääneen. "Harmi, etten koskaan päässy testaamaan sua. Ikimenkkaset on kuulemma niitä parhaimpia."

"Turpa kiinni mulkku. Ihan vaan tiedokses, mä en oo ollu pitkään aikaan neitsyt. Mä vaan en halunnu antaa sulle, koska jokin mun sisimmässä sanoi, että sä et oo sen arvoinen - ja se oli oikeessa", valehtelen nopeasti kääntämättä katsettani opettajasta.

"Vitun jakis."

Tämä on viimeinen niitti minulle. Raivoissani nousen ylös ja vedän Shanen kauluksista mukanani.

"Kuka helvetin koko maailman kuningas sä oikeen kuvittelet olevas?" karjun ja hetken ajan nään Shanen kasvoilla miltei yllättyneen pelästyneen ilmeen.

"Uu, aika kuumaa kamaa toi sun raivoamises", Shane yllyttää ja vinkkaa silmää.

Juuri kun olen antamassa Shanen tuntea häteni hänen poskellaan, Kyle nousee ylös ja tarttuu Shanesta kiinni ja pitää huolen ettei tämä pääse minun lähellenikään.

"Päästä irti vittu", Shane käskee Kylen tottelematta.

"Vitun paskiainen, kylläpä sä osaat uhoo", huudan vielä päälle. Rouva Cathbury ilmoittaa kutsuvansa paikalle koulun henkilökuntaa ja passittavansa meidät rehtorin puheille.

Viiden minuutin kuluttua minä, Kyle ja Shane istumme kanslian toimistossa odottamassa rehtorin puhuttelua. Rehtori Goodmanin sihteeri Tracey Smith näpyttelee tietojamme koneelle ja kyselee hieman tapahtuneesta, mutta tekee selväksi Goodmanin hoitavan loput.

"Jaahas, Allison Butler, sinua onkin aikaisemmin nähty täällä useampaankin otteeseen, enimmäkseen tupakan polttelusta kielletyissä paikoissa. Kannattaisi ryhdistäytyä, lukiokin loppuu aivan pian teidän kaikkien osalta", Tracey toistelee ja vastaa pian soivaan puhelimeen. "Butler, rehtori ottaa sinut nyt vastaan."

Astun vieressä sijaitsevaan huoneeseen, rehtorin kansliaan ja istuudun Goodmanin ohjaamalle istuimelle häntä vastapäätä.

"Katsotaanpas... Eli Allison Butler, kolmosluokkalainen, kertoisitko nyt ihan omin sanoin, mitä taidehistorian kuvaamataidontunnilla tapahtui?" rehtori kysyy kätensä läppärillä valmiina kirjoittamaan muistiinpanoja.

"No, Shane haukkui mua jakorasiaks ja ikimenkkaseks, joten mulla palo pinna ja taisin mä sitä vähän tönästäkin. Kyle tuli väliin ja hillitsi Shanea koskemasta muhun. Ja sit rouva Cathbury kutsu paikalle koulun henkilökuntaa, joten nyt mä istun tässä."

"Shane Cooper...", Goodman mutisee silmät kiinni tietokoneen ruudussa. "Vai niin. Mahdatko tietää, että tällaiset asiat ovat täysin kiellettyjä meidän koulussamme? Jos riita olisi äitynyt pisarankin pahemmaksi, jokainen teistä jouduttaisiin erottamaan. Nyt voit kuitenkin huokaista helpotuksesta, sillä joudumme vain informoimaan tästä huoltajallesi. Tietojesi mukaan kyseessä on Giselle Butler, pitääkö tämä tieto paikkansa?"

"Ei mun äidille!" huudahdan anovasti.

Ei toivoakaan. Rehtori Goodman soittaa äidilleni ja tämä saapuu hakemaan minua koululta Shanen ja Kylen joutuessa piinapenkkiin. Heti kun auton ovi on lyöty kiinni, alkaa äidin koko kotimatkan kestävä saarna siitä, miksi toisia ei saa töniä eikä haukkua, varsinkaan koulussa.

"Joo joo", toistan moneen otteeseen äidin monologin aikana. "En voi sille mitään, että Shane päätti huutaa koko luokan kuullen mun olevan koko kylän jakis."

"Jakis?" äiti toistaa, kun pahin löylytys on mennyt ohi. "Jako...rasia? Miksi hän sellaista sinulle huutelisi?"

"No en tiiä", valehtelen jo monennetta kertaa saman päivän aikana. Miksi totuuden kertominen on niin hankalaa? En voi myöntää äidille valehdelleeni Shanelle olevani jo kokenus seksissä, koska... se olisi noloa.

"Oletko sinä sitten tehnyt... jakorasiamaisia asioita?" äiti kysyy vakavana, mutta samalla hänen äänensävystään kuultaa epämiellyttävä kiusallisuus.

"En! Onks se ainoo asia, josta sä välität?" murahdan.

Saavumme kotipihaamme ja heti auton pysähtyessä ryntään ulos. Haluan vain omaan sänkyyni ja unohtaa tämän päivän.

"Tämä on kyllä nyt sellainen juttu, että olet kotiarestissa viikon loppuun", äiti huutaa perääni kun on keksinyt sopivan rangaistuksen.

Koko loppuviikko arestissa? Onko äiti tosissaan? Minun on päästävä Kylen bileisiin. Se ei ole äidistä kiinni, menenkö vai en. Olenhan jo melkein täysi-ikäinen.